Kekkonen perusteli suostumustaan myös sillä, että Paasikivikin oli vuonna 1949 jo myöntynyt poikkeuslakiin, vaikka hänet lopulta valittiin normaaleilla vaaleilla vuonna 1950. Hallitus teki eduskunnalle valtiosäännön poikkeusta merkitsevän lakiesityksen, jolla presidentti Kekkosen kautta jatkettiin neljällä vuodella.

presidentti Kekkosen toimikauden jatkamisesta poikkeuslailla. Poikkeuslain vastustajat julkistivat 13.12. avoimen vetoomuksen Kekkoselle, että tämä kieltäytyisi

Kekkonen valittiin presidentiksi 1973 poikkeuslailla. Sitä edelsi monimutkainen poliittinen prosessi, joka korosti istuvan presidentin asemaa entistä enemmän. Kekkonen kertoi vuonna 1972, että hän on käytettävissä myös seuraavalle presidenttikaudelle. Hän kuitenkin katsoi, ettei häntä voitu velvoittaa osallistumaan tavallisiin vaaleihin. Puolueet kävivät vuoden 1972 aikana neuvotteluja siitä, kuinka Kekkosen jatko järjestettäisiin.

Urho Kekkonen (Vahvuudet, Kiistelty hahmo, Presidenttinä, kriisit, Myllykirjeet, Heikkoudet, suomettuminen, Syntyi 3.9.1900 Pielavedellä., Virka-asuntona oli Tamminiemi., Puolue oli Maalaisliitto (nykyinen Keskusta)., Vuonna 1974 presidentinvaaleja ei pidetty, koska Kekkonen kieltäytyi osallistumasta vaaleihin. Hän ilmoitti tästä jo edellisissä vaaleissa vuonna 1968. Eduskunta koki Kekkonen . Westerholm . Vennamo . Salonen . 259 .

Kokoomuksen oikeistosiiven häiriköt, Kekkonen ja vuoden 1973 poikkeuslaki.

1 Kekkonen 1982, s. 239. Kekkonen keräsi jatkuvasti ajatuksia ja aforismeja, joita hän siteerasi puheissaan ja kirjoituksissaan. Kekkosen keräämistä aforismeista toimitettu kokoelma Sivalluksia julkaistiin alun perin Simo Sakari -salanimellä vuonna 1979. 2 Ks. Kustaa Vilkunan työstämä vaalikirja Urho Kekkonen (1949) vuoden 1950 presiden-

Se, millä tavoin asia hoidetaan, ei ole hänen huolensa, hän lisäsi. Kalevi Sorsan hallituksessa edustettuna olleet sosialidemokraatit, keskustapuolue, liberaalit ja ruotsalaiset sopivat 28.10.

tui myös lentoemäntä Nina Vainikainen, jonka Kekkonen kaap- pasi lentokoneen ovella nyt ylimääräisen poikkeuslain nojalla hankkia Kekkoselle seuraaja.

62 : 10) 1956: Valitsijamiehet kuuden vuoden toimikaudeksi. Kaikki puolueet nimesivät oman presidenttiehdokkaan. 1) Paasikivi ei ollut virallisesti ehdokkaana. Hän sai toisella kierroksella 84 ääntä ja varsinainen ehdokas Tuomioja ei yhtään. Kekkonen.

Suurin kannatus ajatukselle on suurista puolueista kokoomusta ja perussuomalaisia äänestäneiden keskuudessa. Urho Kekkonen eteni presidentiksi poikkeuslailla vuonna 1973. Vuonna 1974 poikkeuksellisesti Kekkonen jatkoi presidenttinä ilman erillisien vaalien pitämistä, sillä 1973 oli laadittu poikkeuslaki Kekkosen kauden jatkumiseksi ilman vaaleja Vahvuuksia oli, että Kekkonen uskalsi muuttaa sanat teoiksi ja hän osasi lukea ajan merkkejä oikein Syyksi kerrottiin maan etu. Poikkeuslaki hyväksyttiin vieläpä suurella enemmistöllä 170–28.
Kött svedala

Kauden oli aluksi tarkoitus jatkua vain vuoteen 1974. Tammikuussa 1973 säädettiin kuitenkin poikkeuslaki, jolla kautta jatkettiin neljällä vuodella. Sauli Niinistö valittiin toiselle kuusivuotiskaudelleen tammikuussa 2018. Urho Kekkonen oli valtansa huipulla 1970-luvulla.

elokuuta 1986 Helsinki) oli kahdeksas Suomen tasavallan presidentti ja suomalainen poliitikko. Hän oli tasavallan istuva presidentti yhtäjaksoisesti vuodesta 1956 alkuvuoteen 1982, yli 25 vuoden ajan.
Sweden gdp

kopparlundsgymnasiet västerås
h2021 participant portal
facket kommunal gävle
säkerhetssamordnare utbildning sundsvall
mp lena falk
privat detektiv danmark

12. elokuu 2014 Lehtisen kirjotus koski poikkeuslakia, jonka avulla Urho Kekkonen valittiin tasavallan presidentiksi vuonna 1974 5/6 enemmistöllä. Kekkosen

Viittausohje:. Suomen virallinen tilasto (SVT): Presidentinvaalit [verkkojulkaisu].

Seb mobilt bankid
vårberg frisör

Presidentti Urho Kekkonen oli jo vuoden 1968 repivien vaalimittelöjen jälkeen ilmoittanut, ettei tulisi enää osallistumaan vaalitaisteluun. Poliittisessa johdossa hänet kuitenkin koettiin ulkopoliittisen jatkuvuuden symboliksi, joka turvaisi idänsuhteet myös Suomen ja Euroopan talousyhteisön EEC:n vapaakauppasopimuksen jälkeen.

Viittausohje:. Suomen virallinen tilasto (SVT): Presidentinvaalit [verkkojulkaisu].

Kekkonen valittiin presidentiksi 1973 poikkeuslailla. Sitä edelsi monimutkainen poliittinen prosessi, joka korosti istuvan presidentin asemaa entistä enemmän.

Poikkeuslaki hyväksyttiin vieläpä suurella enemmistöllä 170–28. Kekkosen seuraava ns.

Yle Areenassa on tarjolla radio- ja televisio-ohjelmia, suoria lähetyksiä sekä ohjelmatiedot. Kekkosen kolmatta presidenttikautta jatkettiin vuonna 1973 poikkeuslailla. Kauden oli aluksi tarkoitus jatkua vain vuoteen 1974. Tammikuussa 1973 säädettiin kuitenkin poikkeuslaki, jolla kautta jatkettiin neljällä vuodella.